maanantai 9. maaliskuuta 2015

Ensimmäinen astutus

Vaikka vielä lauantaina iltapäivästä olin sitä mieltä, että voimme ihan hyvin odottaa maanantaihin saakka Rossin hakua, niin aloin asiaa epäröidä lauantai-iltana. Illasta, kun kävin sohvalle lämpimän peiton alle (olimme taas olleet liikkeessä koko päivän ja käyneet myös Pieksämäellä treenaamassa yms.) katsomaan hetken telkkaria, niin tämä yksi ötökkä häiritsi katselurauhaani.

Super tuijotti minua ja haki hirmuisesti huomiota.
Super parkkeerasi itsensä eteeni, heilutteli häntää, piippasi ja kun sitä rapsuttelin, alkoi kääntää häntäänsä. Liehitteli siinä sivussa myös Nastaa. Ajattelin, etten voi kyllä ottaa sitä riskiä, että tärpit olisivatkin ohi jo maanantaina ja päätin lähteä ajamaan Turkuun sunnuntaina. Tottahan toki vanhimmalla pojallamme oli futsaalipeli Saarijärvellä, joten mieheni lähti sinne ja otti nuorimmaisen kannustusjoukkoihin mukaan. Keskimmäisen sain vietyä anoppini luo. Tiedossa oli kuitenkin varsin pitkä matka.

Tosiaan Janika oli kisaamassa Rossin kanssa Turussa. Onneksi ehdin paikan päälle sen verran ajoissa, että pääsin näkemään heidän viimeisen radan, jolta he tekivät upean nollan. Radan jälkeen lähdimme pihalle katsomaan mikä on meininki. Olipa muuten hupaisaa huomata, kuinka Suomi on pitkä maa. Turussahan on jo kevät pitkällä. Meillä Laukassa lunta riittää vaikka muille jaettavaksi mutta minun ja Janikan onneksi Turussa on jopa metsät kuivina, sillä Rossin haistettuaan Superia Janikalla oli täysi työ saada mies metsän siimekseen. Oli nimittäin sitä mieltä, että hoitelee hommat ihan siinä parkkipaikalla tai tiellä... Pariskunnan hetken leikittyään saimme onnistuneen astumisen. Pariskunta oli nalkissa reilu 20 minuuttia. Me kävimme istumaan mättäälle, kun hieman alkoi väsyttää seistä paikallaan.

Vihodinkin Super ja Ross saivat toisensa.
Tämän jälkeen menimme hallille katsomaan tuloksia ja suureksi iloksemme Ross oli voittanut kisan ja sai ensimmäisen hyppysertinsä. Tämä oli myös viimeinen tarvittava nolla SM-kisoihin ja samalla myös MM-karsintoihin. Aivan huikeeta! Mutta on se Janikakin sitkee muija, kun jaksoi juosta 11 rataa viikonlopuna. Lauantainahan Rossin sisko, Lumi, oli juossut nollan ja sai ensimmäisen LUVAnsa kakkosissa. Rossin tyttö, Ira, sen sijaan juoksi kolmannen nollansa ykkösissä ja nousi kakkosiin. Tässäpä vielä linkki päivän ratoihin.

Janika ja Ross ruusukkeineen
Ennen kotiin lähtöä otimme vielä yhden poseerauskuvan tuoreesta parista. Super näyttää kuvassa huomattavasti Rossia pienemmältä mutta todellisuudessa se vain könöttää tuollain hassusti eteenpäin. Viime yö meni tuonne kuuteen asti ihan nukkuessa mutta kuuden aikaa alkoi sekä Ross että Super piipata. Vissiin vielä lemmenlieskat roihuavat. Annoin niiden hetken pelehtiä pihalla. Super kyllä kääntää häntäänsä ja Rosskin hyppäsi muutaman kerran selkään mutta onnistunutta astutusta emme saaneet tähän aamuun. Yritämme vielä illasta. Ross on tämän päivän mieheni matkassa, niin ei tarvitse kököttää hirmu hajuissa koko päivää kotarissa. 

Äksöneiden vanhemmat
Jos vain koiravauvasiemenet saadaan itämään, osuu laskettu aika äitienpäivälle 10.5. Eilenhän oli kansainvälinen naistenpäivä, niin tottahan toki sitä pitää synnyttää sitten äitienpäivänä.:)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja voi jättää kuka tahansa ilman rekisteröitymistä, kunhan jätät ne omalla nimellä.